Ajatukset - kuumat, kirkkaat linnut

askelten väliin

jää ajatuksen rako

poiseletyn aamun vaimea kohina

monet asiat juuri nyt

nousevat pintaan

väärään aikaan

astun mukulakivillä
kuin olisi vaikea kulkea
kuin olisi

askelten paino

väsymyksen tummansininen paino

hartiaani kiristävän kantamuksen paino

vuosien paino

kiertoteiden unohdettujen salaisuuksien paino

epäsymmetria,

joka saa vasemman jalkani

astumaan aina

vain enemmän harhaan

tasapaino on

keveän ja painavan tajua - 

- kuin eilisen humina toisaalla

ja toisaalla viistojen katujen

tavanomaisten talojen

lohdullinen arki

kun otan yhdellä kädellä kiinni

samalla on päästettävä

toisella kädellä irti

tasapainon säilyttämiseksi on

välttämätöntä päästää irti

mutta irtipäästämisen paino

levittää hetken ikuisuudeksi

jonka ylitse tekee liian kipeää nähdä

otan kädelläni kiinni otsastani

ajatukset sen takana

- kuin kuumat, kirkkaat linnut -

ja yritän tulla itseeni taas

katselen tyhjyyden ohitse

kohti taivaanlaen pakenevaa syvyyttä

nähdäkseni ihmisen kuvan

sekä äärestä ääreen

että alhaalta ylös

ja kaiken sen ohitse

joka estää näkemästä

tämän tien ja tämän elämän

todellisen merkityksen

ja sen, mikä on

kaikkein keveintä kantaa