vieretysten kuin kesävalosta
läikähtävät tähdet taivaalle
luomieni alla unien välkkyvät majakat
aavistavat huomisen kuin
lähellä olevan ihon lämmön
ruukuissa ikkunan vierellä
kesän ravitsemat yrtit
ja höyryävä multa, yön tuoksu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuuntele niitä, joille on annettu hiljaisuus
kuuntele niitä joille on annettu ääni ja niitä joille ei ole, erityisesti niitä kuljet jokapäiväisiä teitäsi ja ne puhuvat toisi...
-
kuka vei kaikki hiekat nukkuvien silmistä? kerro nopeutetusti, älä kuori kerroksia äläkä varsinkaan kysy: kauanko huoneessa tila v... -
katselen ihmisiä katsomassa sillankaiteelta alas tulvivaan veteen jäälautat syövät rantoja hitaasti kohina vaimenee sisäänpäin m... -
tunnusta hengityksesi rytmi vaikka se olisi vääränlainen hyväksy se ettet osaa rentoutua olet aina väärillä jäljillä jos etsit t...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti