kuuntele niitä joille on annettu ääni
ja niitä joille ei ole,
erityisesti niitä
kuljet jokapäiväisiä teitäsi
ja ne puhuvat toisilleen näkymättömiä
kaikkialta kaikkialle
ja ihmeellisen tarkasti joku
askelistasi osuu oikeaan
sytyttää laulun
kivenvihreän, pideltäessä raskaan
ja käsiä satuttavan
joka iskeytyy
kumisevaan taivaanrantaan
kuin peiliin jonka takana
on toinen todempi tie
kaunis kuin kaikkeuden valo
vastarakastuneen katseessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti