lauantai 27. heinäkuuta 2019

Paperisiivet



pääni ei suostu olemaan hiljaa

kerään ostoskuitit ja suoristan ne
luvut eivät kerro minulle mitään
mutta pidän siitä
kuinka niitä pitää lukea ylhäältä alas
ja jokin suurenee koko ajan
summan ajatus on liian lopullinen

avaan ikkunan ja ne havahtuvat
kuin lasiin itsensä teloneet linnut
siivissään viikon mittaisen elämän hinta

ne nousevat iltatuuleen
seinän takana niin lähellä
että tunnen sen
ehkä joku toinenkin
hengittää paperipussiin
avaa ikkunoitaan
jotta tiet voivat tulla ja mennä
sisään ja ulos halunsa mukaan

päästää varovasti silitetyt 
valkeat linnut tuuleen
silppuaa muistiinpanonsa paperiveitsellä
niille joissa on summa
 mustalla ja valkealla
silittää kiiltävät taitokset
päästää vapauteen
pienet ahdistukset paperisiivillään


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuuntele niitä, joille on annettu hiljaisuus

kuuntele niitä joille on annettu ääni ja niitä joille ei ole,  erityisesti niitä kuljet jokapäiväisiä teitäsi ja ne puhuvat toisi...