en tiennyt että koko ajan
olinkin unessa poski vasten
karheaa ikkunalautaa
luulin keskustelevani sivistyneesti
keveästä kirjallisuudesta ja siemailevani teetä
niin kuin taidekuvissa
pitsiliinoja puhkoivat reiät
koloja pöytiin hieman kurittomalla tavalla
en tiennyt vedosta mitään
joka haparoi valoverhoja
vuoroin sisään vuoroin ulos
talo hengitti
vuodet astelivat jälkensä tomuun
unet olivat uskomattoman
suloisia ja viileitä
sama eleganssi kuin
vaahtoavassa saippuassa
vaahtoavassa saippuassa
jos sanoja voisi kuin tulikärpäsiä
sytyttää yöhön lasin taakse
kaukana joku heräsi
yö oli painunut liian matalalle
metsän seinä
oli kyyryyn painunut oviaukko
metsänrajan selkä murtui
ja pirstoi latvuston
tulisivatko sieltä enää
uudet aamut?
puu muuttui kynsiksi posken alla
herääminen kävi kuin kuparinen sointi
auringonlaskussa
myöhään mutta satuttavasti
Thanks to Jean Lurssen and wonderful watercolor tutorial - the best technical tips!