keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Toisia aamuja varten





talitiainen kutoo laululleen koria
säveleen sopivaksi
aurinko alkaa laskostaa lumen silkkiä
hellävaraisesti
niin kuin lämmintä huopaa lasketaan hauraan vanhuksen lantiolle
maan muotoiseksi
ettei se säikähtäisi tulevaa poismenoaan

oksa liikahtaa hieman
aamun ikkunoita vasten
minä olen pehmeä liike tuulen poskella
ja minä olen katkeava oksa
sitten kun se murtuu
- se, jolle tuulen taakka
on liian raskas -
jos en kuitenkaan ehdi kasvaa
taakkani muotoiseksi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuuntele niitä, joille on annettu hiljaisuus

kuuntele niitä joille on annettu ääni ja niitä joille ei ole,  erityisesti niitä kuljet jokapäiväisiä teitäsi ja ne puhuvat toisi...