torstai 29. lokakuuta 2020

Miten puhki päivät kuluvat

 

alakulo alkaa kasvisrasvalevitteestä

aamu yhteisesti sovitusta ajan määreestä

rohkeudesta ei voi sanoa että se alkaisi

mistään eikä unesta

jotain yhteistä on päänsäryllä

ja kesän keskitaivaan määrättömällä hohteella

 

irtipuristuvassa ja sivuun vierivässä säikyssä lauseessa

jonka keksii sanoa vastaukseksi yllättävästi esitettyyn

kysymykseen maksutavasta

vahinko ei tule kello kaulassa tilapäiseksi häiriöksi

 

onko jokin muoto jota ei voi mitata

estetiikalla lainkaan

tyttö ja poika katsoivat toisensa irti kassajonossa

piti yskähtää koneisto käyntiin

vaikka oli niin valoisaa mittaamattoman hetken verran

 

tässä ei ole mitään viisautta

miten puhki päivät kuluvat

levottomat tunnit viitanliepeet avoimina

miten lentoa vasten voisi naulata leivon laulun

tai taivaankanteen kiinni korkean keskipäivän

repeävän hauraan toivon hohteen

joka kierii aamuun ja iltaan

yhtä paljon alkaakseen tai loppuakseen

aina uudelleen




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuuntele niitä, joille on annettu hiljaisuus

kuuntele niitä joille on annettu ääni ja niitä joille ei ole,  erityisesti niitä kuljet jokapäiväisiä teitäsi ja ne puhuvat toisi...